Suomi

Sähköjärjestelmän tilaa voi tarkastella täällä https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ ja siitä koettaa spekuloida mikä milloinkin heiluttelee markkinoita. Tuulivoimaa näyttäisi nyt olevan noin 5 kertaa vähemmän kuin viikon huipulla.

Olen joskus työskennellyt lähellä sähkömarkkinoita, ja se kokonaisuus on ihan helvetin monimutkainen, johon vaikuttaa ihan kaikki. Politiikka, sää, sodat, logistiikkaongelmat, luonnonkatastrofit, teknologia jne. Jos Kiinassa on rankkasateita, miten se vaikuttaa sähkön hintaan Euroopassa? Kiina saa enemmän vesivoimaa ja tarvitsee vähemmän öljyä, öljyn hinta laskee ja sitä ostetaan enemmän Eurooppaan - sähkön hinta laskee Euroopassakin. Tai siis noin, jos voidaan unohtaa kaikki muu, mitä ympärillä tapahtuu.

Pari viime vuotta varsinkin on olleet ihan poikkeuksellisia koronan ja Ukrainan sodan takia. Energian hinta hyppäsi parhaillaan 20-kertaiseksi aikaisemmasta "normaalista", mikä on täysin ennenkuulumatonta. Pörssikursseillahan vastaavaa heilahtelua sattuu vähän joka toinen päivä kun toimari mainitsee tekoälyn ja lohkoketjun puhelussa osakkeenomistajille, mutta energiaa tarvitaan ja käytetään oikeasti ihan joka päivä.

Ja tulevaisuus se vasta jännä onkin! Tuulivoimaa tulee ihan helvetisti lisää, vanhojen myllyjen ei anneta edes mennä elinkaarensa loppuun kun ne jo vaihdetaan uusiin isompiin, ja esimerkiksi Saksa voi jo parin vuoden päästä tuottaa melkein puolet sähköstään pelkällä tuulivoimalla. Ja tällä hetkellä aurinkovoimaa tilataan enemmän kuin voidaan asentaa kotitalouksiin. Ja kun tuotanto on epävarmaa, niin miten se säilötään? Muunnetaanko vedyksi, säilötäänkö uudenlaisiin akkuinnovaatioihin (joita on paljon) vai käytetäänkö suoraan lähes ilmaisena energiana erilaisissa teollisuusprosesseissa?

Näiden juttujen seuraaminen on yksi asia, joka pitää yllä vieläkin uskoa tulevaisuuteen - uusiutuvien ansiosta hiilen käyttö on kääntynyt laskuun ja sen seurauksena globaalit CO2-päästöt on tasaantuneet eivätkä kasva enää vuosi vuodelta. Toki ilmakehään pusketaan edelleen älyttömiä määriä hiilidioksidia, mutta vielä 10 vuotta sitten päästöjen kasvu näytti eksponentiaaliselta ja suuntana oli maapallon muuttaminen Marsiksi.

Ehkä parempi lopettaa tähän. Lähti juttu vähän käsistä kun aamukahvien kanssa innostuin, toivottavasti ei tullut kauheasti asiavirheitä.

Vaikuttavia tekijöitä on monia, esimerkiksi:

• Jo aiemmin mainittu tuulisähkön normaalia alhaisempi generointi tällä hetkellä
• Tällä hetkellä Ruotsin puolella käytössä olevat ydinvoimalan huoltotyöt
• Suomalaisten lisääntymään päin oleva sähkönkulutus kesäisin (esim. ilmastointilaitteiden määrä kotitalouksissa lisääntyy vuosi vuodelta, etenkin siirrettävien ilmastointilaitteiden, joissa on umpisurkea hyötysuhde – jossain vaiheessa helteistä tulee ihan kunnon kulutuspiikki)
• Kuiva alkukesä, jonka johdosta vesivoimaa säästellään niin paljon kuin mahdollista – juhannuksen sateet vaikuttanevat asiaan

Noita syitä on varmaan muitakin, mutta tuossa on ne jotka itsellä on tulleet jo vastaan / mitä muistaa

Olen miettinyt samaa asiaa, nyt on eka kesä pörssisähköllä edessä. Oletinettä hinnat olisi paljon matalammat näin kesällä. Hintaan varmaan vaikuttaa moni asia, mitä en ole tullut ajatelleeksi.

Katselin yksi päivä Finngridin sivuilta, että parhaimmillaan aurinkovoiman tuotto suomessa pyörii siellä 600mWh/h kun taas tuulivoima pitkälle yli 3000mWh/h. Omalla logiikallani se tarkoittaa, että tuuliset päivät näkyy sähkön hinnassa, mutta aurinkoiset ei.

Omat paneelit olisi kyllä ihan kivat, että voisi aurinkoisina ja tyyninä päivinä jäähdyttää taloa ilmaiseksi.

Se on varmaan aika monen muuttuja summa. Vaikea sanoa miksi hinta on juuri nyt se mitä se on, mutta noin yleisestihän hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Talvella energiaa menee lämmitykseen, mikä tietysti kasvattaa kysyntää. Jos joku iso voimala on seis, niin se pienentää tarjontaa. Jos rajat pannaan kiinni, niin energiaa ei voida ostaa rajan toiselta puolelta. Jos naapurimaat ostaa markkinoilta kaikki energiat, niin meille myydään pelkkää eioota.

Myös pitää muistaa että kokoaikainen matala hinta ei ole kestävä.

Sähköntuotanto maksaa lonkalta heitettynä 3snt/kWh tuulesta, 4snt/kWh ydinvoimalla, joku 3snt/kWh hydrolla.

Tämä tarkoittaa että kun hinta on 2snt/kWh niin kaikki tuottajat tekevät tappiota. Hinnan on väkisin kohdattava sen kanssa mitä tuotanto maksaa. Kalliit öljy/kaasu on tietenkin sellaisia jotka pitäisi saada kilpailua pois, mutta valitettavasti niitäkin tarvitaan kylminä vähätuulisina pakkaspäivinä.